Sosiaalinen media on muuttuva ympäristö. Tämän hetken mahdollisuudet laajenevat ja monimuotoistuvat. Tuskin pystyn kuvittelemaan, mitä 5 vuoden päästä on tarjolla. Avaruusleffojen ja tieteiselokuvien mielikuvituksellisimmat jutut ovat kohta todellisuutta. Pysymmekö tässä perässä? Tuskin, mutta aina uudet sukupolvet pysyvät. Ne, jotka kasvavat näiden tulevien muutosten mukana. Heille uusi teknologia ja sosiaalinen media on tuttua. 

Yksityishenkilönä on kuitenkin muistettava, että jollain tasolla edustat aina työnantajaasi sosiaalisessa mediassa. On sinusta kiinni, miten haluat viestiä työnantajastasi ja millaista mielikuvaa haluat luoda. Tässä meillä kaikilla on tsemppaamista. 

Voit olla työnantajallesi halutessasi hyödyksi. Edellä mainitun lisäksi voit auttaa organisaatiotasi markkinoinnissa sosiaalisen median välityksellä. Tämä kaikki on myös omaksi eduksesi. Hyvinvoiva työnantaja toivottavasti huolehtii hyvin myös työntekijöistään. 

 

Tampereen yliopistollinen sairaala on laatinut sosiaalisen median pelisääntönsä vuonna 2014. Säännöt on laadittu yhteistyössä verkkoviestinnän ohjausryhmässä ja johtoryhmässä ja annettu sitten tiedoksi hallitukselle. Sääntöjä on päivitetty tämän jälkeenkin, viimeksi 8.7.2019. (Taysin sosiaalisen median kanavat 2019.)

Sosiaalisen median ohjeistus organisaatioissa olisi hyvä laatia jo ennenkuin mitään käy.

Järki käteen ja harkitse, kyllä se toistuu kaikissa some-ohjeissa, toteaa viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä Ylen artikkelissa (2016). Tämä lienee somen pelisääntöjen keskeisin viesti.

Taysin ohjeisiinkin on kirjattu, että jokainen vastaa omasta toiminnastaan sosiaalisessa mediassa. Ohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen on tärkeää ja niiden rikkominen voi johtaa työnjohdollisiin toimenpiteisiin. (Taysin sosiaalisen median kanavat 2019.)

Itse ajoittain pohdin sitä, kun tuttavat vapaa-ajallaan huokailevat työpäivän raskaudesta tai vuorotyön haasteista liittyen omaan jaksamiseen. Vaikka päivitykset tehdään vapaa-ajalla, kertoo viesti lukijalleen jotakin myös tuttavan työnantajasta. Helposti voi lähteä muotoutumaan negatiivinen mielikuva kyseisestä työnantajasta ja siitä, miten työhyvinvointia kyseisessä organisaatiossa huomioidaan. Meillä on tapana päivittää kuulumisiamme ja päivän tapahtumia someen, miettimättä asiaa sen laajemmin. Mitä mieltä sinä olet, olisiko tarpeen rajoittaa avautumisia somessa raskaan työpäivän jälkeen? Ainahan kyse ei ole työnantajasta ja työstä, vaan sinua voi rasittaa jokin ihan muukin asia, jonka vuoksi koet uupumusta tai huonoa oloa...

 

 

Lähteet:

Ojanperä, S. 2016. Some-ohjeistus kannattaa laatia jo ennen kuin rysähtää - moni ei tunne edes lakia. 22.2.2016. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-8661728

Taysin sosiaalisen median kanavat. 2019. https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)

Digitaalinen identiteetti on tietoa, joka sinusta löytyy internetistä. Anonyymiyteen perustuvat verkkosivut antavat mahdollisuuden jopa kokeilla erilaisia identiteettejä. Digitaalinen identiteetti rakentuu monenlaisten reittien kautta. Bloggaaminen, pelaaminen tai esimerkiksi Twitter-tili ovat näitä erilaisia reittejä. (Lehtikangas 2016.) Sosiaalisessa mediassa rakentuvan identiteetin voidaan ajatella olevan ”aidon identiteetin” taustalle painuva rooli, mutta identiteetti on koko ajan läsnä. Internetissä jotkut saattavat käyttäytyä erilaisemmin kuin todellisessa maailmassa. (Digitaalinen viestintä ja media 2017.)

On hyvä muistaa, että sosiaalinen media mahdollistaa sen, että tulemme nähdyiksi ja kuulluiksi, mutta samalla myös arvostelluiksi. Sosiaalisen median kautta peilaamme itseämme muihin ja rakennamme omaa digitaalista identiteettiämme. Samalla digitaalinen identiteetti määrittelee meidät tietokantojen kautta. Kirjaudumme eri sivustoille eri tunnuksilla. Joskus käytämme käyttäjätunnuksia ja salasanaa, joskus kirjaudumme pankkitunnuksilla. Samalla luovutamme tietoa itsestämme sivuston ylläpitäjälle. Erilaiset asiakasrekisterit keräävät tietoa meistä ja mieltymyksistämme. Teemme itse myös valintoja, miten tarkasti kirjaamme esimerkiksi syntymäajan, sukupuolen tai asuinpaikkakunnan sivuston sitä kysyessä. Teemme valintoja silloin siitä, muodostuuko digitaalinen identiteettimme siltä osin totuudenmukaiseksi vai vääritellyksi.

Itse teen tietoisesti valintoja sen suhteen, mitä tietoja itsestäni annan. Vältän antamasta yksityiskohtaisia tietoja internetissä. Lyhennän sukunimen vain ensimmäiseen kirjaimeen, jätän sukupuolen merkitsemättä tai laitan syntymäajan vain vuoden osalta oikein. Toisaalta on myös paljon asiakasrekisterejä, joissa tietoni ovat täysin oikein. Enhän pysty tilaamaan verkkokaupoista mitään, jos en luovuta osoitetietojani.

 

Oli mielenkiintoista tutkia hakemalla Googlesta omalla nimellä, mitä kaikkea internetistä löytyy. En yllättynyt löytämästäni, toisaalta en myöskään ollut tyytyväinen kaikkeen löytämääni. Johtopäätöksenä voisi tehdä yleisesti sen, että on erittäin hankala suojata täysin itseään internetissä, jos sitä kuitenkin käyttää aktiivisesti. Tietoja siirtyy internetiin ilman, että teet sitä itsekään. Vanhempainyhdistyksen sivustot ja erilaisten seurojen sivustot olivat ne, joista nimeni ja vähintään puhelinnumeroni (joka on salainen!), löysin komeilemasta.

 

 

 

 

Digitaalisen identiteetin muokkaamisen ja väärinkäyttämisen riskit ovat todellisia. Löysin netistä vuodelta 2003 (Leidenius 2003) tiedon, että päivittäin 2000 ihmistä joutuu petoksen uhriksi internetissä. Voisin uskoa, että nykypäivänä luku on jo paljon suurempi, sillä myös digitaalisten kanavien käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tällaisen kohteeksi joutuminen saa aikaan paljon vaivaa ja pahimmassa tapauksessa myös rahallisia menetyksiä.

 

 

Entäpä sitten digitaalisen identiteetin hyödyt? Mieleen nousi poliitikko Alexander Stubb, joka on tullut tunnetuksi aktiivisesti Twitter-tilistään ja josta itsellenikin on muodostunut tietynlainen mielikuva poliitikkona. Asiansa osaava, positiivinen, urheilullinen, maailmankansalainen... Tutustuin myös hänen kotisivuihin, jossa hän bloggaa ja jonne on kytketty hänen muut some-tilit. Ne luovat samaa, jo aiemmin tullutta mielikuvaa.

Ammatillisen identiteetin vahvistaminen somessa on julkisuuden henkilölle tärkeää. Somen kautta vaikuttamistyö onnistuu hyvin ja tavoittaa helposti laajan kohdeyleisön. Tietoisen digitaalisen identiteetin myötä voi luoda henkilökohtaista brändiä ja markkinoida itseään. Jokainen julkisuuden henkilö tekee tässä oman valintansa, hyödyntääkö somen voimaa. Erityisesti nuorempien vaikuttajien joukossa on osaamista internetin monipuoliseen hyödyntämiseen.

 

 

 

 

Lähteet:

Digitaalinen viestintä ja media. 2017. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Organisaatioviestinnän yksikkö. http://aaltodigiviestinnankurssi.blogspot.com/2017/03/some-identiteetin-peilina.html

Lehtikangas, A. Identiteetti, vuorovaikutus ja toimijuus verkossa - Kartoitus nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä kotimaisesta tutkimuksesta. 2016. Verke. https://www.verke.org/wp-content/uploads/2016/01/Lehtikangas-Identiteetti-vuorovaikutus-ja-toimijuus-verkossa.pdf

Leidenius, K. 2003. Digitaalinen identiteetti. https://www.tivi.fi/uutiset/digitaalinen-identiteetti/8c4e1284-fe40-3798-a013-a2e56ea1a6bd

Kävin kommentoimassa paria keskustelua liittyen tietosuojakysymyksiin. Niistä ensimmäinen liittyi sijainnin jakamiseen somessa ja siihen liittyviin tietoturvariskeihin. Itse nostin esille sen näkökulman, miten työssä sijainnin jakaminen voi liittyä myös turvallisuusnäkökulmiin ja miten toisaalta tällöin työnantajan vastuulla on myös huolehtia siitä. Ei pelkästään niin, että työntekijä hyödyntäisi omaa älylaitettaan tähän tarkoitukseen.

Toinen kommentointi liittyi, ovatko työntekijät yrityksen suurin tietoturvariski. Otin kantaa siihen, että tietoturvakoulutuksiin kannattaisi panostaa. Omana kokemuksena minulla on hyvin suppea, täysin omalle vastuulle jäänyt nettikoulutus tietoturvasta, josta ei kovin paljoa mieleen jäänyt.

Sosiaalisen median sovellukset ovat usein kaupallisia. Esimerkiksi Facebook ja Instagram keräävät käyttäjätietoja ja myös sijaintitietoja käyttäjistä, anonyymi rekisteröityminen ei ole mahdollista. Pääsääntöisesti sovellukset ovat myös toimivat muissa maissa ja tiedot kerätään mm. Facebookin osalta Yhdysvalloissa. Usein käyttöehdot ovat monimutkaisia ja niihin tulee muutoksia melko lyhyessä ajassa. On hyvä muistaa myös se, että jotkin sovellukset kommunikoivat keskenään ja jakavat käyttäjän tietoja sovellusten välillä. Näin esimerkiksi WhatsApp ja Facebook toimivat. (https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=1638418)

Avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät luottamusta. Tämän voidaan ajatella olevan peruste myös siihen, jos työntekijä jakaa henkilökohtaisia tietojaan työssään. Omalla nimellä esiintyminen lisää laatua ja arvostusta yritystä kohtaan. Nimimerkkien taakse piiloutuminen ei vakuuta viestin vastaanottajia.

Jos et suojaa omia henkilökohtaisia tietojasi riittävän hyvin, voit vahingoittaa sillä itseäsi. Pahimmillaan saat kimppuusi "stalkkereita" tai muita hörhöjä, jotka alkavat häiriköidä sinua vapaa-ajallasi. Itse työskentelen sosiaalialalla ja olen erityisen tarkka, ettei henkilökohtaiset tai perheeseeni liittyvät tiedot linkity ammatilliseen identiteettiini. Some-tietosuojakysymysten lisäksi autonrekisteritietojen suojaaminen ja muut vastaavat asiat on hyvä muistaa huolehtia, niin voit kulkea vapaa-ajallasi huolettomammin.

Lisäksi täytyy muistaa, että omalla henkilökohtaisella some-tilillä esiintyminen vaikuttaa työnantajaan. Positiiviset yritysmielikuvat, toivotun julkisuuden lisääntyminen ja asiantuntijuuden esiintuominen nostavat yrityksen brändiä. (Pulkkinen 2016.)

Toisaalta täytyy muistaa, että miekka on kaksiteräinen. Jos työpäivä jälkeen nariset Facebook-tililläsi, kuinka oli raskasta ja miten väsynyt olet työpäivän jälkeen, tekee se kaikki hallaa työnantajaasi kohtaan. Vaikket vapaa-ajallasi edusta työnantajaa suoranaisesti, olet kuitenkin aina "epävirallinen käyntikortti".

 

 

Lähteet:

Pulkkinen, T. 2016. Sosiaalisen median pelisäännöt työpaikalla. https://www.kuulu.fi/blogi/someohjeistus/

Viestintä, bloggaus ja microbloggaus. 2015. https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=1638418

Kuten aiemmassa bloggauksessa kirjoittelin, somea voidaan hyödyntää monellakin tapaa sosiaalialalla. Itse pidän ja seuraan monesti sellaisia organisaatioita, jotka kertovat omaa tarinaansa ja luovat mielikuvia seuraajille. Toivon, että omankin työyksikköni some-tili luo hyvää brändiä organisaatiolleni ja tuo hyvää mieltä sen seuraajille. Sillä on merkitystä myös siihen, millaisia ihmisiä hakeutuu työnantajan palvelukseen.

Asiantuntija tiedon jakamiseen sosiaalinen media on hyvä väline. Itse tosin aika ajoin pohdin sitä, miten saavuttaa some-tileille ne seuraajat, joille tiedosta olisi eniten hyötyä?

Myös ajankohtaisista tapahtumista tiedottamiseen sosiaalista mediaa on hyvä käyttää. Yleisöluennot, kausi-influessarokotustiedotteet tai vaikkapa se postilakon vaikutusten tiedotus saavuttavat sosiaalisen median kautta paljon ihmisiä, joita tieto hyödyttää.

 

 

 

 

 

 

Sosiaalinen media on oivallinen kanava arkaluontoisista asioista kertomiseen, kuten insestistä tai vastaavasta. Avun hakemisen kynnys voi madaltua, jos some-tili mahdollistaa vielä yhteydenoton helposti, vaivattomasti ja ehkä anonyymistikin. Sosiaalisessa mediassa voi ottaa myös kantaa asioihin, mutta organisaatiotileillä harkitsisin sitä tarkkaan...