Tutustuin kolmeen eri sosiaalialan organisaation sivustoihin joko Facebookissa tai Twitterissä. Sosiaalista mediaa käytetään nykyään laajasti markkinoinnissa ja sisällöntuottamisessa.

Twitter erityisesti sopii brändin vahvistamiseen tai muuhun työelämään liittyvään toimintaan. Yrityksen Twitterissä on hyvä muistaa aina persoonallisten twiittien luominen sekä osallistuminen. (Laukkarinen 2014.)

Facebook mainostaa itseään yrityksille digitaalisen julkisivun luojana. Markkinointi, yrityksen tarinan kerronta ja asiakkaiden sitouttaminen organisaation voivat olla tavoitteita Facebook-sivuston ylläpitämiselle. (https://www.facebook.com/business/pages)

Yksi orgaanisaatioista käytti somea selvemmin markkinointiin kuin muut kaksi. Heidän sivustollaan markkinoitiin sekä palveluja että työpaikkoja mahdollisille kiinnostuneille työnhakijoille. Heidän Twitter-tilillään tiedotettiin myös hyvin paljon ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden näkymistä alalla sekä linkitettiin paljon erilaisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin, joihin organisaation asiantuntijat olivat osallistuneet. Organisaatio seurasi itse noin 100 eri Twitter-tiliä, jotka jollain tavoin liittyivät organisaation omaan toimintaan. Hastagit olivat tilillä aktiivisessa käytössä ja kaiken kaikkiaan organisaatio käytti tiliään aktiivisesti.

Kaksi muuta organisaatiota etsin Facebookista. Heille erityisesti yhteistä oli infota toiminnan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, joihin lukijat ovat tervetulleita osallistumaan. Myös postilakosta informoitiin. ;) Heidänkin tileillään annettin infoa, muttei läheskään yhtä aktiivisesti kuin Twitter-tilin omaava organisaatio sitä teki. Toinen näistä yrityksistä markkinoi sitä, mistä ja miten voi hakea apua heidän tarjoamistaan matalan kynnyksen palveluista. Toinen organisaatio oli tehnyt automaattisen chatin sivustolleen, mutta harmikseni huomasin, että kukaan ei chat-keskusteluun kanssani lähtenyt. Keskustelun avaus oli tehty helpoksi, painoin vain nappulaa "Haluaisiko joku keskustella kanssani?", mutta 20 minuutin odotuksenkaan jälkeen kukaan ei halunnut minun kanssa jutella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Itseeni käyttöympäristönä tietenkin Facebook vetosi, koska se oli tuttu ja turvallinen. Ei kuitenkaan Twitterinkään käyttö mitenkään hankalalta tuntunut, ehkä jopa tietyn asian etsimisen kannalta Twitter vaikutti helppokäyttöisemmältä. Vasemmalla oleva valikko oli selkeä, joskin englanninkielinen ja siitä näki heti, miten lähteä etenemään. Molemmista löytyy hakutyökalu, jolla hakea jotain tiettyä asiaa. Facebookissa tykätään ja seurataan, kun taas Twitterissä seurataan ja voidaan merkitä kirjanmerkkeihin mielenkiintoa herättäviä twiittejä. Molemmissa on syöte, johon tulee seurattujen sivujen/twiittien syöte aikajärjestyksessä. Molempi parempi, ehkä organisaationäkökulmasta Twitter on enemmän tätä päivää...?

 

Lähteet:

Laukkarinen, R. 2014. Se parempi Twitter-pikaopas. https://www.dude.fi/se-parempi-twitter-pikaopas

https://www.facebook.com/business/pages