Digitaalinen identiteetti on tietoa, joka sinusta löytyy internetistä. Anonyymiyteen perustuvat verkkosivut antavat mahdollisuuden jopa kokeilla erilaisia identiteettejä. Digitaalinen identiteetti rakentuu monenlaisten reittien kautta. Bloggaaminen, pelaaminen tai esimerkiksi Twitter-tili ovat näitä erilaisia reittejä. (Lehtikangas 2016.) Sosiaalisessa mediassa rakentuvan identiteetin voidaan ajatella olevan ”aidon identiteetin” taustalle painuva rooli, mutta identiteetti on koko ajan läsnä. Internetissä jotkut saattavat käyttäytyä erilaisemmin kuin todellisessa maailmassa. (Digitaalinen viestintä ja media 2017.)

On hyvä muistaa, että sosiaalinen media mahdollistaa sen, että tulemme nähdyiksi ja kuulluiksi, mutta samalla myös arvostelluiksi. Sosiaalisen median kautta peilaamme itseämme muihin ja rakennamme omaa digitaalista identiteettiämme. Samalla digitaalinen identiteetti määrittelee meidät tietokantojen kautta. Kirjaudumme eri sivustoille eri tunnuksilla. Joskus käytämme käyttäjätunnuksia ja salasanaa, joskus kirjaudumme pankkitunnuksilla. Samalla luovutamme tietoa itsestämme sivuston ylläpitäjälle. Erilaiset asiakasrekisterit keräävät tietoa meistä ja mieltymyksistämme. Teemme itse myös valintoja, miten tarkasti kirjaamme esimerkiksi syntymäajan, sukupuolen tai asuinpaikkakunnan sivuston sitä kysyessä. Teemme valintoja silloin siitä, muodostuuko digitaalinen identiteettimme siltä osin totuudenmukaiseksi vai vääritellyksi.

Itse teen tietoisesti valintoja sen suhteen, mitä tietoja itsestäni annan. Vältän antamasta yksityiskohtaisia tietoja internetissä. Lyhennän sukunimen vain ensimmäiseen kirjaimeen, jätän sukupuolen merkitsemättä tai laitan syntymäajan vain vuoden osalta oikein. Toisaalta on myös paljon asiakasrekisterejä, joissa tietoni ovat täysin oikein. Enhän pysty tilaamaan verkkokaupoista mitään, jos en luovuta osoitetietojani.

 

Oli mielenkiintoista tutkia hakemalla Googlesta omalla nimellä, mitä kaikkea internetistä löytyy. En yllättynyt löytämästäni, toisaalta en myöskään ollut tyytyväinen kaikkeen löytämääni. Johtopäätöksenä voisi tehdä yleisesti sen, että on erittäin hankala suojata täysin itseään internetissä, jos sitä kuitenkin käyttää aktiivisesti. Tietoja siirtyy internetiin ilman, että teet sitä itsekään. Vanhempainyhdistyksen sivustot ja erilaisten seurojen sivustot olivat ne, joista nimeni ja vähintään puhelinnumeroni (joka on salainen!), löysin komeilemasta.

 

 

 

 

Digitaalisen identiteetin muokkaamisen ja väärinkäyttämisen riskit ovat todellisia. Löysin netistä vuodelta 2003 (Leidenius 2003) tiedon, että päivittäin 2000 ihmistä joutuu petoksen uhriksi internetissä. Voisin uskoa, että nykypäivänä luku on jo paljon suurempi, sillä myös digitaalisten kanavien käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tällaisen kohteeksi joutuminen saa aikaan paljon vaivaa ja pahimmassa tapauksessa myös rahallisia menetyksiä.

 

 

Entäpä sitten digitaalisen identiteetin hyödyt? Mieleen nousi poliitikko Alexander Stubb, joka on tullut tunnetuksi aktiivisesti Twitter-tilistään ja josta itsellenikin on muodostunut tietynlainen mielikuva poliitikkona. Asiansa osaava, positiivinen, urheilullinen, maailmankansalainen... Tutustuin myös hänen kotisivuihin, jossa hän bloggaa ja jonne on kytketty hänen muut some-tilit. Ne luovat samaa, jo aiemmin tullutta mielikuvaa.

Ammatillisen identiteetin vahvistaminen somessa on julkisuuden henkilölle tärkeää. Somen kautta vaikuttamistyö onnistuu hyvin ja tavoittaa helposti laajan kohdeyleisön. Tietoisen digitaalisen identiteetin myötä voi luoda henkilökohtaista brändiä ja markkinoida itseään. Jokainen julkisuuden henkilö tekee tässä oman valintansa, hyödyntääkö somen voimaa. Erityisesti nuorempien vaikuttajien joukossa on osaamista internetin monipuoliseen hyödyntämiseen.

 

 

 

 

Lähteet:

Digitaalinen viestintä ja media. 2017. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Organisaatioviestinnän yksikkö. http://aaltodigiviestinnankurssi.blogspot.com/2017/03/some-identiteetin-peilina.html

Lehtikangas, A. Identiteetti, vuorovaikutus ja toimijuus verkossa - Kartoitus nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä kotimaisesta tutkimuksesta. 2016. Verke. https://www.verke.org/wp-content/uploads/2016/01/Lehtikangas-Identiteetti-vuorovaikutus-ja-toimijuus-verkossa.pdf

Leidenius, K. 2003. Digitaalinen identiteetti. https://www.tivi.fi/uutiset/digitaalinen-identiteetti/8c4e1284-fe40-3798-a013-a2e56ea1a6bd