Yksityishenkilönä on kuitenkin muistettava, että jollain tasolla edustat aina työnantajaasi sosiaalisessa mediassa. On sinusta kiinni, miten haluat viestiä työnantajastasi ja millaista mielikuvaa haluat luoda. Tässä meillä kaikilla on tsemppaamista. 

Voit olla työnantajallesi halutessasi hyödyksi. Edellä mainitun lisäksi voit auttaa organisaatiotasi markkinoinnissa sosiaalisen median välityksellä. Tämä kaikki on myös omaksi eduksesi. Hyvinvoiva työnantaja toivottavasti huolehtii hyvin myös työntekijöistään. 

Sosiaalisen median ohjeistus organisaatioissa olisi hyvä laatia jo ennenkuin mitään käy.

Järki käteen ja harkitse, kyllä se toistuu kaikissa some-ohjeissa, toteaa viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä Ylen artikkelissa (2016). Tämä lienee somen pelisääntöjen keskeisin viesti.

Taysin ohjeisiinkin on kirjattu, että jokainen vastaa omasta toiminnastaan sosiaalisessa mediassa. Ohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen on tärkeää ja niiden rikkominen voi johtaa työnjohdollisiin toimenpiteisiin. (Taysin sosiaalisen median kanavat 2019.)

Itse ajoittain pohdin sitä, kun tuttavat vapaa-ajallaan huokailevat työpäivän raskaudesta tai vuorotyön haasteista liittyen omaan jaksamiseen. Vaikka päivitykset tehdään vapaa-ajalla, kertoo viesti lukijalleen jotakin myös tuttavan työnantajasta. Helposti voi lähteä muotoutumaan negatiivinen mielikuva kyseisestä työnantajasta ja siitä, miten työhyvinvointia kyseisessä organisaatiossa huomioidaan. Meillä on tapana päivittää kuulumisiamme ja päivän tapahtumia someen, miettimättä asiaa sen laajemmin. Mitä mieltä sinä olet, olisiko tarpeen rajoittaa avautumisia somessa raskaan työpäivän jälkeen? Ainahan kyse ei ole työnantajasta ja työstä, vaan sinua voi rasittaa jokin ihan muukin asia, jonka vuoksi koet uupumusta tai huonoa oloa...

Lähteet:

Ojanperä, S. 2016. Some-ohjeistus kannattaa laatia jo ennen kuin rysähtää - moni ei tunne edes lakia. 22.2.2016. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-8661728

Taysin sosiaalisen median kanavat. 2019. https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)

On hyvä muistaa, että sosiaalinen media mahdollistaa sen, että tulemme nähdyiksi ja kuulluiksi, mutta samalla myös arvostelluiksi. Sosiaalisen median kautta peilaamme itseämme muihin ja rakennamme omaa digitaalista identiteettiämme. Samalla digitaalinen identiteetti määrittelee meidät tietokantojen kautta. Kirjaudumme eri sivustoille eri tunnuksilla. Joskus käytämme käyttäjätunnuksia ja salasanaa, joskus kirjaudumme pankkitunnuksilla. Samalla luovutamme tietoa itsestämme sivuston ylläpitäjälle. Erilaiset asiakasrekisterit keräävät tietoa meistä ja mieltymyksistämme. Teemme itse myös valintoja, miten tarkasti kirjaamme esimerkiksi syntymäajan, sukupuolen tai asuinpaikkakunnan sivuston sitä kysyessä. Teemme valintoja silloin siitä, muodostuuko digitaalinen identiteettimme siltä osin totuudenmukaiseksi vai vääritellyksi.

Itse teen tietoisesti valintoja sen suhteen, mitä tietoja itsestäni annan. Vältän antamasta yksityiskohtaisia tietoja internetissä. Lyhennän sukunimen vain ensimmäiseen kirjaimeen, jätän sukupuolen merkitsemättä tai laitan syntymäajan vain vuoden osalta oikein. Toisaalta on myös paljon asiakasrekisterejä, joissa tietoni ovat täysin oikein. Enhän pysty tilaamaan verkkokaupoista mitään, jos en luovuta osoitetietojani.

Oli mielenkiintoista tutkia hakemalla Googlesta omalla nimellä, mitä kaikkea internetistä löytyy. En yllättynyt löytämästäni, toisaalta en myöskään ollut tyytyväinen kaikkeen löytämääni. Johtopäätöksenä voisi tehdä yleisesti sen, että on erittäin hankala suojata täysin itseään internetissä, jos sitä kuitenkin käyttää aktiivisesti. Tietoja siirtyy internetiin ilman, että teet sitä itsekään. Vanhempainyhdistyksen sivustot ja erilaisten seurojen sivustot olivat ne, joista nimeni ja vähintään puhelinnumeroni (joka on salainen!), löysin komeilemasta.

Digitaalisen identiteetin muokkaamisen ja väärinkäyttämisen riskit ovat todellisia. Löysin netistä vuodelta 2003 (Leidenius 2003) tiedon, että päivittäin 2000 ihmistä joutuu petoksen uhriksi internetissä. Voisin uskoa, että nykypäivänä luku on jo paljon suurempi, sillä myös digitaalisten kanavien käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tällaisen kohteeksi joutuminen saa aikaan paljon vaivaa ja pahimmassa tapauksessa myös rahallisia menetyksiä.

Entäpä sitten digitaalisen identiteetin hyödyt? Mieleen nousi poliitikko Alexander Stubb, joka on tullut tunnetuksi aktiivisesti Twitter-tilistään ja josta itsellenikin on muodostunut tietynlainen mielikuva poliitikkona. Asiansa osaava, positiivinen, urheilullinen, maailmankansalainen... Tutustuin myös hänen kotisivuihin, jossa hän bloggaa ja jonne on kytketty hänen muut some-tilit. Ne luovat samaa, jo aiemmin tullutta mielikuvaa.

Ammatillisen identiteetin vahvistaminen somessa on julkisuuden henkilölle tärkeää. Somen kautta vaikuttamistyö onnistuu hyvin ja tavoittaa helposti laajan kohdeyleisön. Tietoisen digitaalisen identiteetin myötä voi luoda henkilökohtaista brändiä ja markkinoida itseään. Jokainen julkisuuden henkilö tekee tässä oman valintansa, hyödyntääkö somen voimaa. Erityisesti nuorempien vaikuttajien joukossa on osaamista internetin monipuoliseen hyödyntämiseen.

Lähteet:

Digitaalinen viestintä ja media. 2017. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Organisaatioviestinnän yksikkö. http://aaltodigiviestinnankurssi.blogspot.com/2017/03/some-identiteetin-peilina.html

Lehtikangas, A. Identiteetti, vuorovaikutus ja toimijuus verkossa - Kartoitus nuorten verkkokulttuuria käsittelevästä kotimaisesta tutkimuksesta. 2016. Verke. https://www.verke.org/wp-content/uploads/2016/01/Lehtikangas-Identiteetti-vuorovaikutus-ja-toimijuus-verkossa.pdf

Leidenius, K. 2003. Digitaalinen identiteetti. https://www.tivi.fi/uutiset/digitaalinen-identiteetti/8c4e1284-fe40-3798-a013-a2e56ea1a6bd

Toinen kommentointi liittyi, ovatko työntekijät yrityksen suurin tietoturvariski. Otin kantaa siihen, että tietoturvakoulutuksiin kannattaisi panostaa. Omana kokemuksena minulla on hyvin suppea, täysin omalle vastuulle jäänyt nettikoulutus tietoturvasta, josta ei kovin paljoa mieleen jäänyt.

Sosiaalisen median sovellukset ovat usein kaupallisia. Esimerkiksi Facebook ja Instagram keräävät käyttäjätietoja ja myös sijaintitietoja käyttäjistä, anonyymi rekisteröityminen ei ole mahdollista. Pääsääntöisesti sovellukset ovat myös toimivat muissa maissa ja tiedot kerätään mm. Facebookin osalta Yhdysvalloissa. Usein käyttöehdot ovat monimutkaisia ja niihin tulee muutoksia melko lyhyessä ajassa. On hyvä muistaa myös se, että jotkin sovellukset kommunikoivat keskenään ja jakavat käyttäjän tietoja sovellusten välillä. Näin esimerkiksi WhatsApp ja Facebook toimivat. (https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=1638418)

Avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät luottamusta. Tämän voidaan ajatella olevan peruste myös siihen, jos työntekijä jakaa henkilökohtaisia tietojaan työssään. Omalla nimellä esiintyminen lisää laatua ja arvostusta yritystä kohtaan. Nimimerkkien taakse piiloutuminen ei vakuuta viestin vastaanottajia.

Jos et suojaa omia henkilökohtaisia tietojasi riittävän hyvin, voit vahingoittaa sillä itseäsi. Pahimmillaan saat kimppuusi "stalkkereita" tai muita hörhöjä, jotka alkavat häiriköidä sinua vapaa-ajallasi. Itse työskentelen sosiaalialalla ja olen erityisen tarkka, ettei henkilökohtaiset tai perheeseeni liittyvät tiedot linkity ammatilliseen identiteettiini. Some-tietosuojakysymysten lisäksi autonrekisteritietojen suojaaminen ja muut vastaavat asiat on hyvä muistaa huolehtia, niin voit kulkea vapaa-ajallasi huolettomammin.

Lisäksi täytyy muistaa, että omalla henkilökohtaisella some-tilillä esiintyminen vaikuttaa työnantajaan. Positiiviset yritysmielikuvat, toivotun julkisuuden lisääntyminen ja asiantuntijuuden esiintuominen nostavat yrityksen brändiä. (Pulkkinen 2016.)

Toisaalta täytyy muistaa, että miekka on kaksiteräinen. Jos työpäivä jälkeen nariset Facebook-tililläsi, kuinka oli raskasta ja miten väsynyt olet työpäivän jälkeen, tekee se kaikki hallaa työnantajaasi kohtaan. Vaikket vapaa-ajallasi edusta työnantajaa suoranaisesti, olet kuitenkin aina "epävirallinen käyntikortti".

Lähteet:

Pulkkinen, T. 2016. Sosiaalisen median pelisäännöt työpaikalla. https://www.kuulu.fi/blogi/someohjeistus/

Viestintä, bloggaus ja microbloggaus. 2015. https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=1638418

Asiantuntija tiedon jakamiseen sosiaalinen media on hyvä väline. Itse tosin aika ajoin pohdin sitä, miten saavuttaa some-tileille ne seuraajat, joille tiedosta olisi eniten hyötyä?

Myös ajankohtaisista tapahtumista tiedottamiseen sosiaalista mediaa on hyvä käyttää. Yleisöluennot, kausi-influessarokotustiedotteet tai vaikkapa se postilakon vaikutusten tiedotus saavuttavat sosiaalisen median kautta paljon ihmisiä, joita tieto hyödyttää.

Sosiaalinen media on oivallinen kanava arkaluontoisista asioista kertomiseen, kuten insestistä tai vastaavasta. Avun hakemisen kynnys voi madaltua, jos some-tili mahdollistaa vielä yhteydenoton helposti, vaivattomasti ja ehkä anonyymistikin. Sosiaalisessa mediassa voi ottaa myös kantaa asioihin, mutta organisaatiotileillä harkitsisin sitä tarkkaan...

Twitter erityisesti sopii brändin vahvistamiseen tai muuhun työelämään liittyvään toimintaan. Yrityksen Twitterissä on hyvä muistaa aina persoonallisten twiittien luominen sekä osallistuminen. (Laukkarinen 2014.)

Facebook mainostaa itseään yrityksille digitaalisen julkisivun luojana. Markkinointi, yrityksen tarinan kerronta ja asiakkaiden sitouttaminen organisaation voivat olla tavoitteita Facebook-sivuston ylläpitämiselle. (https://www.facebook.com/business/pages)

Yksi orgaanisaatioista käytti somea selvemmin markkinointiin kuin muut kaksi. Heidän sivustollaan markkinoitiin sekä palveluja että työpaikkoja mahdollisille kiinnostuneille työnhakijoille. Heidän Twitter-tilillään tiedotettiin myös hyvin paljon ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden näkymistä alalla sekä linkitettiin paljon erilaisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin, joihin organisaation asiantuntijat olivat osallistuneet. Organisaatio seurasi itse noin 100 eri Twitter-tiliä, jotka jollain tavoin liittyivät organisaation omaan toimintaan. Hastagit olivat tilillä aktiivisessa käytössä ja kaiken kaikkiaan organisaatio käytti tiliään aktiivisesti.

Kaksi muuta organisaatiota etsin Facebookista. Heille erityisesti yhteistä oli infota toiminnan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, joihin lukijat ovat tervetulleita osallistumaan. Myös postilakosta informoitiin. ;) Heidänkin tileillään annettin infoa, muttei läheskään yhtä aktiivisesti kuin Twitter-tilin omaava organisaatio sitä teki. Toinen näistä yrityksistä markkinoi sitä, mistä ja miten voi hakea apua heidän tarjoamistaan matalan kynnyksen palveluista. Toinen organisaatio oli tehnyt automaattisen chatin sivustolleen, mutta harmikseni huomasin, että kukaan ei chat-keskusteluun kanssani lähtenyt. Keskustelun avaus oli tehty helpoksi, painoin vain nappulaa "Haluaisiko joku keskustella kanssani?", mutta 20 minuutin odotuksenkaan jälkeen kukaan ei halunnut minun kanssa jutella.

Itseeni käyttöympäristönä tietenkin Facebook vetosi, koska se oli tuttu ja turvallinen. Ei kuitenkaan Twitterinkään käyttö mitenkään hankalalta tuntunut, ehkä jopa tietyn asian etsimisen kannalta Twitter vaikutti helppokäyttöisemmältä. Vasemmalla oleva valikko oli selkeä, joskin englanninkielinen ja siitä näki heti, miten lähteä etenemään. Molemmista löytyy hakutyökalu, jolla hakea jotain tiettyä asiaa. Facebookissa tykätään ja seurataan, kun taas Twitterissä seurataan ja voidaan merkitä kirjanmerkkeihin mielenkiintoa herättäviä twiittejä. Molemmissa on syöte, johon tulee seurattujen sivujen/twiittien syöte aikajärjestyksessä. Molempi parempi, ehkä organisaationäkökulmasta Twitter on enemmän tätä päivää...?

Lähteet:

Laukkarinen, R. 2014. Se parempi Twitter-pikaopas. https://www.dude.fi/se-parempi-twitter-pikaopas

https://www.facebook.com/business/pages

Wikipedia määrittelee sosiaalisen median seuraavasti:

Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin jonkin keskitetyn palveluntarjoajan kautta. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media#cite_note-sosmedop-0)

Facebookia monet pitävät jo "dinosauruksen" aikaisena sovelluksena. Taidan itse kuulua siihen ikäluokkaan (40-50v!), jolle siitä on tullut luontevin some-kanava. Omat lapsenikin ovat rekisteröityneet käyttäjiksi, mutta eivät he kuitenkaan Facebookissa vietä aikaansa, vaan ihan muissa sovelluksissa. Työyhteisön näkökulmasta on hyvä tiedostaa, mitä näkyvyyttä Facebook-sivustolla lähdetään hakemaan ja onko sen kautta mahdollista saavuttaa toivottua kohderyhmää.

En itse koe olevani erityisen aktiivinen somettaja. Oli mielenkiintoista tutustua Harto Pönkän määrittelemiin somerooleihin. Hän on nimennyt roolit itse, eivätkä ne perustu tutkimuksiin, mutta voin hyvin tunnistaa näitä kaikkia rooleja. (https://somekirja.wordpress.com/)

Itseni jos tulisi lokeroida johonkin näistä rooleista, olisin se lurkkaaja eli kyttääjä. En ole aktiivinen somessa, vaan lähinnä seuraan muiden kirjoituksia. Täysin en lurkkaajan-rooliin kuitenkaan osu, sillä olen liian laiska alkamaan kaivella tietoa muista. :D

Tehtävänannon mukaisesti tutustuin itselleni vieraampaan mediasovellukseen ja valitsin kohteeksi Twitterin. Tutkin annettuja linkkejä ja tutustuin Twitterin maailmaan. Mielikuvani siitä on muodostunut aiemmin lähinnä siten, että twiittejä tekevät julkkikset tai asiantuntijat, jotka haluavat tuoda esiin tietoa ja mielipiteitään. Esa Töykkälän 10 vinkkiä twiittauksen haltuunottamiseksi avasivat jo hyvin sitä, mistä kaikesta Twitterissä on kysymys. Tärkeää on pitää Twitter-tili aktiivisena ja alkaa seurata henkilöitä, joista itsekin on kiinnostunut. Opin, että twiiteillä keskustellaan! (https://yle.fi/uutiset/3-6440163)

Niko Antin oli kirjoittanut Ylen sivustolle artikkelin Twitteristä. Sen johdannossa lause "Twitterin käyttö liittyy Suomessa usein työhön" tuki omaa käsitystäni Twitteristä. Saadakseen näkyvyyttä tulee saada seuraajien lisäksi retwiittauksia muilta käyttäjiltä. Lyhyet kirjoitukset, jotka sisältävät linkkejä tai hastageja, saavat enemmän uudelleentwiittauksia ja ovat suosituimpia. Sanavalinnat ovat merkityksellisiä. (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/09/ota-enemman-irti-twitterista)

Työskentelen itse sosiaalialalla ja Twitteriä voisi hyödyntää monella tapaa sosiaalialan työssä. Erityisesti asiantuntijaroolissa tiedon tuominen julkiseksi ja monien mielikuvien kumoaminen, asennetyö, voisi olla yksi twiittausten päämäärä. Toisaalta twiittejä voisi tehdä samalla tavoin kuin Facebookissa ja tuoda omaa työtä näkyväksi. Kuvien ja videoiden avulla twiitit elävöityisivät. Sosiaalialalla Twitter-tilin kautta voisi seurata tilejä, jotka ovat lähellä omaa työyhteisöä tai jopa vastakohtia. Keskustelun virittely seuraajien kanssa voisi olla antoisaa ja sitä kautta lisätä seuraajien määrää.

Lähteet:

Antin, N. 2015. Ota enemmän irti Twitteristä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/09/ota-enemman-irti-twitterista

Pönkä, H. 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Docendo.  

Töykkälä, E. 2013. Ota twiittaus haltuun - 10 vinkkiä aloittelijoille ja konkareille. https://yle.fi/uutiset/3-6440163

Wikipedia. Sosiaalinen media. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media

Käytän tätä blogia YAMK-opintoihini ja erityisesti Sosiaalinen media työyhteisöjen välineenä -kurssin suorittamiseen.